Kohtaamisia kesätapahtumissa

Comment

Kohtaamisia kesätapahtumissa

Hieman koleasti alkanut Suomen kesä on toimintaa täynnä ja myös EntoCube pyrkii jalkautumaan Helsingin Otaniemestä kaupungille ja maaseudulle kohtaamaan hyönteisviljelystä ja hyönteisruuasta kiinnostuneita! Olemme koonneet tähän blogipostaukseen hetkiä viimeisistä tapahtumista - kerro meille jos sinulla on mielessä tapahtuma tai juhlat johon EntoCuben pitäisi ehdottomasti ottaa osaa ja seuraa meidän somea kuullaksesi missä meidät voi milloinkin tavata.

Mukavaa alkavaa kesää kaikille!

EntoCuben piste Arabian Katufestivaaleilla

EntoCuben piste Arabian Katufestivaaleilla

Arabiassa mausteet kruunaavat annoksen

Arabiassa mausteet kruunaavat annoksen

Sirkoista on moneksi, tässä ne ovat taipuneet falafelin muotoon!

Sirkoista on moneksi, tässä ne ovat taipuneet falafelin muotoon!

Pienikään sade ei haitannut EntoCuben kesäpäivillä. Ovet sirkkafarmiin olivat auki ja paikalle kerääntyi joukoittain kiinnostuneita kävijöitä!

Pienikään sade ei haitannut EntoCuben kesäpäivillä. Ovet sirkkafarmiin olivat auki ja paikalle kerääntyi joukoittain kiinnostuneita kävijöitä!

Maailma Kylässä -festivaaleilla

Maailma Kylässä -festivaaleilla

Reseptitestailua - kuvassa espanjalaistyylinen munakas paahdetuilla sirkkakoristeilla!

Reseptitestailua - kuvassa espanjalaistyylinen munakas paahdetuilla sirkkakoristeilla!

Vierailijat saapuivat hakemaan EntoCuben sirkkafarmilta lisätietoa hyönteisten kasvatuksesta ja keräämään mukaansa ainutlaatuisia kokemuksia.

Vierailijat saapuivat hakemaan EntoCuben sirkkafarmilta lisätietoa hyönteisten kasvatuksesta ja keräämään mukaansa ainutlaatuisia kokemuksia.

Comment

Comment

"Miksi tarvitaan uusia ruokia, kun kaupan hyllyillä on jo hyviä ruokia?"

"Miksi tarvitaan uusia ruokia, kun kaupan hyllyillä on jo hyviä ruokia?"

Tämä ajatus hyönteisruoasta kuultiin keskustelutilaisuudessa, johon otti osaa sekä Eviran jäsen että EntoCuben perustajajäsen Otto. Keskustelu eteni seuraavasti. 

Eviran edustaja:

- Miksi tarvitaan uusia ruokia, kun kaupan hyllyillä on jo hyviä ruokia?

Oton vastaus:

- Miksi tarvitaan kestävää energiaa, kun on jo öljyä ja hiiltä?

Helsingin Sanomat kirjoitti 8.5.2017 kuinka suomalaiset yritykset kiertävät elintarvikelakia myymällä sirkkoja somisteeksi samaan aikaan, kun hyönteisten markkinointi ja myyminen ihmisravinnoksi on EU-lain mukaan vielä kiellettyä. Tämä byrokraattinen nuorallatanssi on johtanut kahnauksiin suomalaisten elintarvikevalvontaviranomaisten kanssa ja hyönteistuotteiden poisvetämisiin ja tuotemerkintöjen uusimisiin. HS:n artikkeli nostaa esille pätevän kysymyksen: miksei hyönteisruoka-ala voisi Suomessa toimia lain puitteissa hankkimalla tarvittavat luvat?

Tarkastellaan.

EntoCube ei haluaisi myydä kaupoissa tuotteita keittiösomiste-nimikkeellä tai tapahtumissa ei-elintarvike -kylteillä, mutta se on ollut välttämättömyys, jotta hyönteistuotteet vaihtoehtoisena proteiininlähteenä ollaan saatu ihmisten tietoisuuteen. Suomalaiset ovat nykyään länsimaiden positiivisimmin hyönteisruokaan suhtautuva kansa: 70% kansasta osoittaa kiinnostusta hyönteisruokaa kohtaan, kun vastaava osuus ruotsalaisten keskuudessa on hieman alle 40%, Iso-Britanniassa 35%, Tsekeissä 30% ja Saksassa 25%. Viimeisen kahden vuoden aikana tehty ruohonjuuritason työ ja rajojen kokeileminen ei siis ole ollut turhaa - meillä on oikeasti mahdollista vähentää lihan kulutusta ja kasvihuonepäästöjen määrää tuomalla kauppoihin kestävästi tuotettua hyönteisruokaa, joka on tehty suomalaisille Suomessa suomalaisten maanviljelijöiden toimesta. 

Tämä halutaan tehdä turvallisesti ja siksi meillä on elintarvikevalvontaa ja sääntelyä. Ja ne ovat ilman muuta hyvä asia! Ihmiset pyritään pitämään turvassa ja me kaikki haluamme syödä puhtaissa tiloissa tuotettua, varmasti terveellistä ruokaa. Myös uuselintarvikelaki on syystä olemassa - emme halua tuoda turvattomia ruokia ihmisten lautasille. Ruokaturvallisuusselkkaus olisi katastrofi varsinkin hyönteisruoan kaltaiselle nuorelle alalle jossa motivaatio on ylipäänsä maailman ja ihmisten paras. Hyönteisten kohdalla tilanne on kuitenkin suoraan sanoen absurdi. Miljardit ihmiset syövät hyönteisiä ympäri maailman ja hyönteiset ovat kuuluneet ihmisen ruokavalioon jo tuhansia vuosia. Yhdysvallat sallii hyönteisruoan ja Suomen kanssa saman lainsäädännön alla olevat EU-maat (Hollanti, Belgia, Iso-Britannia, Ranska, Tanska, Itävalta) sallivat hyönteisruoan jo nyt, koska he ovat vain päättäneet tulkita EU-lakia eri tavalla. Tulimme vastikään tapaamasta maailman johtavia nuoria ja suuryritysten johtajia Sveitsistä, joka juuri myös laillisti kolmen hyönteislajin markkinoinnin ja myynnin elintarvikkeina.

Suomalaisten ruoansulatusjärjestelmä ei ole merkittävästi erilainen muusta maailmasta. Kyse on suomalaisille uudesta ruoasta, mutta ihmislajille sitä tutumpaa ruokaa ei olekaan. Yhtä hyvin mikä tahansa muu maa voisi lailla kieltää poronlihan tai veriohukaiset, koska se on heille vain uutta.

Miksi me emme tulkitse EU-lakia hyönteisruokamyönteisellä tavalla? Viranomaisten ja poliitikkojen tietotaso hyönteisistä, hyönteismaataloudesta ja hyönteisliiketoiminnasta on vielä pientä, koska ala on niin uusi ja heidän resurssit selvittämistyöhön ovat rajalliset. Eihän kukaan voi tietää kaikesta kaikkea. Heidän on siis vaikea sitoutua henkilökohtaisesti päätöksentekoon. Ja sen kummemmin yleistämättä, toisin kuin monissa muissa maissa, suomalaiseen luonteenpiirteeseen kuuluu sääntöjen noudattaminen pilkulleen hamaan loppuun saakka, mikä tarkoittaa että EU-lainsäädäntöä noudatetaan eikä omaa maakohtaista tulkintaa tehdä monien muiden EU-maiden tapaan.

Jos poliitikoilta ei tule vetoapua EU-lain uudelleen tulkitsemiseen, niin miksi sitten yritykset eivät hae itsenäisesti hyönteisruualle uuselintarvikelupaa?

Suoraan sanoen: koska tarvitsemme apua. Uuselintarvikeluvan hakeminen Suomessa on tällä hetkellä niin vaikeaa, niin epäselvää, niin kallista ja niin aikaa vievää, että se ei ole millään tavoin saavutettavissa pienelle yritykselle. Selvityksemme mukaan uuselintarvikeluvan hakeminen maksaisi EntoCube-yritykselle arviolta 100000-300000€ ja luvan saamiseen kuluisi arviolta 6-18 kuukautta per hyönteislaji ja tuote. Lappu olisi jo pantu luukulle, ennen kuin onnittelukirje saapuisi, vaikka sivussa tapahtuisi hyönteiskasvatusteknologian kehitystä ja uusien uskomattomien hyönteistuotteiden visioimista ja kehitystä. Hyönteisalan suuret eurooppalaiset yritykset keskittyvät kalan- ja kananrehuna käytettäviin hyönteislajeihin, missä lainsäädäntö muuttuu jo heinäkuussa 2017 ja lupamenettely on kevyt. Ruokahyönteisten kohdalla tutkassamme ei ole suurta eurooppalaista hyönteis- tai ruoka-alan firmaa, joka tekisi palveluksen koko hyönteisruoka-alalle ja avaisi markkinat kaikille yleispätevällä EU-luvalla. Suuret ruoka-alan yritykset tulevat odottamaan passiivisesti vierestä, jos hyönteisruoka saa nostetta itsestään pienyritysten voimin, ja iskevät myöhemmin katettuun pöytään, jos näin käy. Tämä on dynamiikka monella eri alalla. 

EU-laki toki muuttuu, mutta siihen asti suomalaiset viranomaiset noudattavat EU-lakia. Lakimuutosta odotellessa muut eurooppalaiset firmat pystyvät keräämään varoja, sijoituksia, markkinaosuuksia ja suojaavat elintarvikelupansa. Sillä välin suomalaiset firmat odottavat ja ne pelataan ulos pelistä, koska EU-luvat ovat niiden ulottumattomissa. EU-lakimuutoksen jälkeen suomalaisille voi olla tarjolla vain ulkomaista hyönteisruokaa ja suomalaisille hyönteisalan yrityksille voi jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi siirtyä ulkomaille ennen kuin on liian myöhäistä.

On hyvä, että meillä uskotaan valvontaan. Ihmisten terveyden varmistamiseen pohjaava elintarvikevalvonta on hyvästä. Hyvä asia on myös se, että Suomi voi olla hyönteismaatalouden ja -ruoan kärkimaa. Meillä on suurin tilastoitu julkinen kannatus, kiinnostusta yritystoimintaan ja Suomi on tutkimuspuolella alalla yksi maailman johtavista maista. Meillä on mahtavia ja rohkeita henkilöitä, kuten hyönteiskokki Topi Kairenius, Madventures/Mad Cook Shown Riku ja Tunna, mukana puhumassa muutoksen puolesta. Käymme inspiroimassa opiskelijoita kouluissa, puhumme innovatiivisesta Suomesta ulkomailla ja houkuttelemme ulkomaisia ammattilaisia työskentelemään Suomeen NASA:a myöten. Meillä on myös hienoja ja tulevaisuuteen katsovia yrityksia kuten Pohjolan Hyönteistalous Oy ja tuoreimpana Entis. Sana leviää ja EntoCuben sähköpostilaatikko täyttyy innokkaista maanviljelijöistä ja entisistä sikafarmareista, jotka näkevät hyönteisten kasvatuksessa uuden elinkeinon, jossa yhdistyy sekä tulevaisuus, että vastuullisuus.

Miten siis olisi jos puhallettaisiin yhteen hiileen ja tuotaisiin Suomeen uutta nousua maatalouteen, vaikka lihankulutus laskisi. On aika olla vastuullinen aikuinen. Jos uskot tieteeseen, on aika kantaa vastuu ihmisten kulutustottumusten aiheuttamista seurauksista ilmastolle ja maapallolle. Jos olet vanhempi, on aika katsoa lastasi silmiin ja varmistaa hänelle paras mahdollinen tulevaisuus. Toimitaan yhdessä rakentavasti. Tehdään positiivinen ja inspiroiva muutos, jossa taivaskaan ei ole rajana. Meillä on siihen vielä mahdollisuus.

Kirjoitus on EntoCube-yrityksen kannanotto.

Comment

Comment

Olen ento-pesco-ovo-lakto-vegetaristi

There, I said it. Yllä oleva sanahirviö määrittää mitä laitan suuhuni. Olen päätynyt kala (pesco)-, maito (lakto)-, muna (ovo)-, vege (kasvis)-, sekä nykyään myös ento (hyönteis)- peräiseen ruokaan, sillä pyrin ruokavaliollani pienentämään henkilökohtaista hiilijalanjälkeäni. En kiellä etteikö myös ruontuotannosta eläimille aiheutuva kärsimys ohjaisi valintojani. Ja parannettavaahan minullakin on, sillä ruoantuotanto on yksi suurimmista  maapallon luonnonvaroja kuluttavista tekijöistä ja sen merkitys vain kasvaa. Vuonna 2050 meitä on arvioitu olevan maapallolla yli 9 miljardia. Olen siis vain pieni osa tätä kaikkea, mutta omiin valintoihin on helppo vaikuttaa.

Tässä blogipostauksessa haluan käydä läpi käsitettä luonnollisuus.

Nykypäivänä ruokavalio on muutakin kuin valintoja padan ääressä - se on osa kokonaisuutta. Tietoinen kuluttaja ei etsi vastuullisuutta vain ruokavaliossa, vaan myös energiaratkaisuissa, liikenteessä, sekä vaate-ostoksilla. Etsimme itsellemme ominta, luonnollista, ratkaisua elämän eri osa-alueilla.

Kävin hiljattain katsomassa Helsingin Kansallisteatterissa pyörineen Arktisen Odysseian. Produktion keskiössä oli pohjoisia kansoja yhdistävät juuret ja kulttuuri. Grönlannin jäätikköä, Siperian taigaa ja Saamenmaan tuntureita tuntui yhdistävän muutama merkittävä elementti ja yhtenä näistä esille nousi luonto. Utsjoelta kotoisin oleva Niillas Holmerg puhui luonnollisuudesta, ja jäi pohtimaan yleisön kanssa mitä se oikeastaan tarkoittaa.

Luonto. Mikä on luonnollista? Sana luonnollinen, natural, on Oxford English Dictionaryn määritelmän mukaan jotain mikä tulee luonnosta. Jotain mikä ei ole ihmisen aikaan saamaa tai aiheuttamaa. Suomen kielessä sanan luonnollinen voidaan mieltää tarkoittavan jotain mikä on luonnonlaeilla selitettävissä olevaa. Tätä myös Niillas pohdiskeli. Kehitys on vienyt meitä suuntaan, missä esimerkiksi ihmisten matkustaminen lentäen paikasta toiseen voidaan mieltää luonnolliseksi, vaikka ihmistä ei ole tehty lentämään. Lentämisen on mahdollistanut ihmisten kehittämä teknologia. Luonnon ehdoilla eläminen ei ole enää itsestään selvyys jos elinympäristö ja saatavilla oleva teknologia sanelevat sen mikä on mahdollista. Olemmeko vieraantuneet luonnosta niin, että ei enää ole itsestään selvää mikä on luonnollista?

tree-trunk-569275_1280.jpg

Luonnollisuus ja ruoka

Syöminen on luonnollista. Se on ilmiö, jota ohjaa biologia - meillä on sisäänrakennettu ravinnontarve. Luonnollisen ruoan tuottamiseen ja saatavuuteen vaikuttaa kuitenkin sama teknologinen kehitys, kuin yllä antamaani esimerkkiin lentämisestä . Tehotuotanto sanelee uudestaan saatavilla olevia määriä ja luonnollisuuden raja hämärtyy. Mitä kaikkea, ja missä määrin, meidän on luonnollista syödä?

Ruokakaupassa omia valintojani ohjaavat pitkälti seuraavat asiat

  1. Mitä on saatavilla
  2. Mikä vastaa arvomaailmaani ja valitsemaani ruokavaliota
  3. Jos en jaksa kummemmin ajatella, valitsen sitä mihin olet tottunut.

Meillä on varaa valita. Tätä valinnan vapautta ei kuitenkaan tulisi mielestäni pitää itsestään selvyytenä, vaan valintojen vaikutukset olisi hyvä tiedostaa. Valitsenko luonnollista? Onko tehotuotettu liha luonnollista? Tai juusto samalta nautatilalta? Entä Perusta Suomeen saapuvat limet? Ovatko ne luonnollisia meille pohjoisen leveysasteilla eläville suomalaisille, vai tulisiko meidän soveltaa hapokkaasta käenkaalista kirpeys perjantai-illan quacamoleen? Tässäkään asiassa luonto ei enää sanele ehtoja entiseen tapaan, sillä saatavilla ei ole enää pelkästään lähipellon antimet, vaan myös tuontiraaka-aineet maan eri kolkista. Meidän tulee valita sitä mikä on saatavilla, ja yleensä saatavuus pohjautuu siihen, että liha ja eläinperäiset tuotteet ovat normi. Olisiko luonnollisempaa pitää kasvista normina lihan sijasta? Musta-valkoisesti ajatellen mielestäni kasvisruoka on lähempänä luontoa, vaikka ihminen on toki osa tätäkin ketjua. Tai kenties hyönteiset? Valinnan valta on jokaisella henkilökohtaisesti ja sen myötä myös mahdollisuus vaikuttaa.

"Luonnollinen ruoka" kuulostaa herkulliselta. Meillä on jo luomu (luonnon mukainen), mikä on mielestäni askelen lähempänä luonnollisuutta. Luonnollista ruokaa ajatellessa päässäni liikkuu mielikuvia lähellä kasvaneista vihanneksista, kannan huomioon ottavasta riistasta ja oman maan sesonkituotteista. Siis kunnon lähiruokaa luonnon ehdoilla.  Myös hyönteiset voivat mielestäni olla osa luonnollista ruokavaliota. Niiden kasvattaminen vie vain murto-osan luonnovaroista, sekä tilasta, mitä vaaditaan esimerkiksi naudan- tai jopa kananlihan tuottamiseen. Niiden kestävyyssuhde on siis aivan eri tasolla kuin länsimaisen lihantuotannon. Myös teurastaminen voidaan tehdä luonnollisesti: pakastamalla hyönteinen vaipuu ensin luonnolliseen horrokseen ja vähitellen elintoiminnot lakkaavat.

Mutta kuten sanottua, parantamisen varaa on myös minulla. Luonto ei nimittäin enää kasva takaisin ja anna sitten kun on liian myöhäistä. Taidankin lähteä tästä lähimetsään kävelemään ento-pesco-ovo-lakto-vegetaristi-itseni kanssa.

Jonas Aaltio on EntoCuben markkinointipäällikkö ja innokas ruoan, musiikin ja videopelien harrastaja. jonas@entocube.com 

Jonas Aaltio on EntoCuben markkinointipäällikkö ja innokas ruoan, musiikin ja videopelien harrastaja.

jonas@entocube.com 

Comment