There, I said it. Yllä oleva sanahirviö määrittää mitä laitan suuhuni. Olen päätynyt kala (pesco)-, maito (lakto)-, muna (ovo)-, vege (kasvis)-, sekä nykyään myös ento (hyönteis)- peräiseen ruokaan, sillä pyrin ruokavaliollani pienentämään henkilökohtaista hiilijalanjälkeäni. En kiellä etteikö myös ruontuotannosta eläimille aiheutuva kärsimys ohjaisi valintojani. Ja parannettavaahan minullakin on, sillä ruoantuotanto on yksi suurimmista  maapallon luonnonvaroja kuluttavista tekijöistä ja sen merkitys vain kasvaa. Vuonna 2050 meitä on arvioitu olevan maapallolla yli 9 miljardia. Olen siis vain pieni osa tätä kaikkea, mutta omiin valintoihin on helppo vaikuttaa.

Tässä blogipostauksessa haluan käydä läpi käsitettä luonnollisuus.

Nykypäivänä ruokavalio on muutakin kuin valintoja padan ääressä - se on osa kokonaisuutta. Tietoinen kuluttaja ei etsi vastuullisuutta vain ruokavaliossa, vaan myös energiaratkaisuissa, liikenteessä, sekä vaate-ostoksilla. Etsimme itsellemme ominta, luonnollista, ratkaisua elämän eri osa-alueilla.

Kävin hiljattain katsomassa Helsingin Kansallisteatterissa pyörineen Arktisen Odysseian. Produktion keskiössä oli pohjoisia kansoja yhdistävät juuret ja kulttuuri. Grönlannin jäätikköä, Siperian taigaa ja Saamenmaan tuntureita tuntui yhdistävän muutama merkittävä elementti ja yhtenä näistä esille nousi luonto. Utsjoelta kotoisin oleva Niillas Holmerg puhui luonnollisuudesta, ja jäi pohtimaan yleisön kanssa mitä se oikeastaan tarkoittaa.

Luonto. Mikä on luonnollista? Sana luonnollinen, natural, on Oxford English Dictionaryn määritelmän mukaan jotain mikä tulee luonnosta. Jotain mikä ei ole ihmisen aikaan saamaa tai aiheuttamaa. Suomen kielessä sanan luonnollinen voidaan mieltää tarkoittavan jotain mikä on luonnonlaeilla selitettävissä olevaa. Tätä myös Niillas pohdiskeli. Kehitys on vienyt meitä suuntaan, missä esimerkiksi ihmisten matkustaminen lentäen paikasta toiseen voidaan mieltää luonnolliseksi, vaikka ihmistä ei ole tehty lentämään. Lentämisen on mahdollistanut ihmisten kehittämä teknologia. Luonnon ehdoilla eläminen ei ole enää itsestään selvyys jos elinympäristö ja saatavilla oleva teknologia sanelevat sen mikä on mahdollista. Olemmeko vieraantuneet luonnosta niin, että ei enää ole itsestään selvää mikä on luonnollista?

tree-trunk-569275_1280.jpg

Luonnollisuus ja ruoka

Syöminen on luonnollista. Se on ilmiö, jota ohjaa biologia - meillä on sisäänrakennettu ravinnontarve. Luonnollisen ruoan tuottamiseen ja saatavuuteen vaikuttaa kuitenkin sama teknologinen kehitys, kuin yllä antamaani esimerkkiin lentämisestä . Tehotuotanto sanelee uudestaan saatavilla olevia määriä ja luonnollisuuden raja hämärtyy. Mitä kaikkea, ja missä määrin, meidän on luonnollista syödä?

Ruokakaupassa omia valintojani ohjaavat pitkälti seuraavat asiat

  1. Mitä on saatavilla
  2. Mikä vastaa arvomaailmaani ja valitsemaani ruokavaliota
  3. Jos en jaksa kummemmin ajatella, valitsen sitä mihin olet tottunut.

Meillä on varaa valita. Tätä valinnan vapautta ei kuitenkaan tulisi mielestäni pitää itsestään selvyytenä, vaan valintojen vaikutukset olisi hyvä tiedostaa. Valitsenko luonnollista? Onko tehotuotettu liha luonnollista? Tai juusto samalta nautatilalta? Entä Perusta Suomeen saapuvat limet? Ovatko ne luonnollisia meille pohjoisen leveysasteilla eläville suomalaisille, vai tulisiko meidän soveltaa hapokkaasta käenkaalista kirpeys perjantai-illan quacamoleen? Tässäkään asiassa luonto ei enää sanele ehtoja entiseen tapaan, sillä saatavilla ei ole enää pelkästään lähipellon antimet, vaan myös tuontiraaka-aineet maan eri kolkista. Meidän tulee valita sitä mikä on saatavilla, ja yleensä saatavuus pohjautuu siihen, että liha ja eläinperäiset tuotteet ovat normi. Olisiko luonnollisempaa pitää kasvista normina lihan sijasta? Musta-valkoisesti ajatellen mielestäni kasvisruoka on lähempänä luontoa, vaikka ihminen on toki osa tätäkin ketjua. Tai kenties hyönteiset? Valinnan valta on jokaisella henkilökohtaisesti ja sen myötä myös mahdollisuus vaikuttaa.

"Luonnollinen ruoka" kuulostaa herkulliselta. Meillä on jo luomu (luonnon mukainen), mikä on mielestäni askelen lähempänä luonnollisuutta. Luonnollista ruokaa ajatellessa päässäni liikkuu mielikuvia lähellä kasvaneista vihanneksista, kannan huomioon ottavasta riistasta ja oman maan sesonkituotteista. Siis kunnon lähiruokaa luonnon ehdoilla.  Myös hyönteiset voivat mielestäni olla osa luonnollista ruokavaliota. Niiden kasvattaminen vie vain murto-osan luonnovaroista, sekä tilasta, mitä vaaditaan esimerkiksi naudan- tai jopa kananlihan tuottamiseen. Niiden kestävyyssuhde on siis aivan eri tasolla kuin länsimaisen lihantuotannon. Myös teurastaminen voidaan tehdä luonnollisesti: pakastamalla hyönteinen vaipuu ensin luonnolliseen horrokseen ja vähitellen elintoiminnot lakkaavat.

Mutta kuten sanottua, parantamisen varaa on myös minulla. Luonto ei nimittäin enää kasva takaisin ja anna sitten kun on liian myöhäistä. Taidankin lähteä tästä lähimetsään kävelemään ento-pesco-ovo-lakto-vegetaristi-itseni kanssa.

Jonas Aaltio on EntoCuben markkinointipäällikkö ja innokas ruoan, musiikin ja videopelien harrastaja. jonas@entocube.com 

Jonas Aaltio on EntoCuben markkinointipäällikkö ja innokas ruoan, musiikin ja videopelien harrastaja.

jonas@entocube.com 

Comment