"Miksi tarvitaan uusia ruokia, kun kaupan hyllyillä on jo hyviä ruokia?"

"Miksi tarvitaan uusia ruokia, kun kaupan hyllyillä on jo hyviä ruokia?"

Tämä ajatus hyönteisruoasta kuultiin keskustelutilaisuudessa, johon otti osaa sekä Eviran jäsen että EntoCuben perustajajäsen Otto. Keskustelu eteni seuraavasti. 

Eviran edustaja:

- Miksi tarvitaan uusia ruokia, kun kaupan hyllyillä on jo hyviä ruokia?

Oton vastaus:

- Miksi tarvitaan kestävää energiaa, kun on jo öljyä ja hiiltä?

Helsingin Sanomat kirjoitti 8.5.2017 kuinka suomalaiset yritykset kiertävät elintarvikelakia myymällä sirkkoja somisteeksi samaan aikaan, kun hyönteisten markkinointi ja myyminen ihmisravinnoksi on EU-lain mukaan vielä kiellettyä. Tämä byrokraattinen nuorallatanssi on johtanut kahnauksiin suomalaisten elintarvikevalvontaviranomaisten kanssa ja hyönteistuotteiden poisvetämisiin ja tuotemerkintöjen uusimisiin. HS:n artikkeli nostaa esille pätevän kysymyksen: miksei hyönteisruoka-ala voisi Suomessa toimia lain puitteissa hankkimalla tarvittavat luvat?

Tarkastellaan.

EntoCube ei haluaisi myydä kaupoissa tuotteita keittiösomiste-nimikkeellä tai tapahtumissa ei-elintarvike -kylteillä, mutta se on ollut välttämättömyys, jotta hyönteistuotteet vaihtoehtoisena proteiininlähteenä ollaan saatu ihmisten tietoisuuteen. Suomalaiset ovat nykyään länsimaiden positiivisimmin hyönteisruokaan suhtautuva kansa: 70% kansasta osoittaa kiinnostusta hyönteisruokaa kohtaan, kun vastaava osuus ruotsalaisten keskuudessa on hieman alle 40%, Iso-Britanniassa 35%, Tsekeissä 30% ja Saksassa 25%. Viimeisen kahden vuoden aikana tehty ruohonjuuritason työ ja rajojen kokeileminen ei siis ole ollut turhaa - meillä on oikeasti mahdollista vähentää lihan kulutusta ja kasvihuonepäästöjen määrää tuomalla kauppoihin kestävästi tuotettua hyönteisruokaa, joka on tehty suomalaisille Suomessa suomalaisten maanviljelijöiden toimesta. 

Tämä halutaan tehdä turvallisesti ja siksi meillä on elintarvikevalvontaa ja sääntelyä. Ja ne ovat ilman muuta hyvä asia! Ihmiset pyritään pitämään turvassa ja me kaikki haluamme syödä puhtaissa tiloissa tuotettua, varmasti terveellistä ruokaa. Myös uuselintarvikelaki on syystä olemassa - emme halua tuoda turvattomia ruokia ihmisten lautasille. Ruokaturvallisuusselkkaus olisi katastrofi varsinkin hyönteisruoan kaltaiselle nuorelle alalle jossa motivaatio on ylipäänsä maailman ja ihmisten paras. Hyönteisten kohdalla tilanne on kuitenkin suoraan sanoen absurdi. Miljardit ihmiset syövät hyönteisiä ympäri maailman ja hyönteiset ovat kuuluneet ihmisen ruokavalioon jo tuhansia vuosia. Yhdysvallat sallii hyönteisruoan ja Suomen kanssa saman lainsäädännön alla olevat EU-maat (Hollanti, Belgia, Iso-Britannia, Ranska, Tanska, Itävalta) sallivat hyönteisruoan jo nyt, koska he ovat vain päättäneet tulkita EU-lakia eri tavalla. Tulimme vastikään tapaamasta maailman johtavia nuoria ja suuryritysten johtajia Sveitsistä, joka juuri myös laillisti kolmen hyönteislajin markkinoinnin ja myynnin elintarvikkeina.

Suomalaisten ruoansulatusjärjestelmä ei ole merkittävästi erilainen muusta maailmasta. Kyse on suomalaisille uudesta ruoasta, mutta ihmislajille sitä tutumpaa ruokaa ei olekaan. Yhtä hyvin mikä tahansa muu maa voisi lailla kieltää poronlihan tai veriohukaiset, koska se on heille vain uutta.

Miksi me emme tulkitse EU-lakia hyönteisruokamyönteisellä tavalla? Viranomaisten ja poliitikkojen tietotaso hyönteisistä, hyönteismaataloudesta ja hyönteisliiketoiminnasta on vielä pientä, koska ala on niin uusi ja heidän resurssit selvittämistyöhön ovat rajalliset. Eihän kukaan voi tietää kaikesta kaikkea. Heidän on siis vaikea sitoutua henkilökohtaisesti päätöksentekoon. Ja sen kummemmin yleistämättä, toisin kuin monissa muissa maissa, suomalaiseen luonteenpiirteeseen kuuluu sääntöjen noudattaminen pilkulleen hamaan loppuun saakka, mikä tarkoittaa että EU-lainsäädäntöä noudatetaan eikä omaa maakohtaista tulkintaa tehdä monien muiden EU-maiden tapaan.

Jos poliitikoilta ei tule vetoapua EU-lain uudelleen tulkitsemiseen, niin miksi sitten yritykset eivät hae itsenäisesti hyönteisruualle uuselintarvikelupaa?

Suoraan sanoen: koska tarvitsemme apua. Uuselintarvikeluvan hakeminen Suomessa on tällä hetkellä niin vaikeaa, niin epäselvää, niin kallista ja niin aikaa vievää, että se ei ole millään tavoin saavutettavissa pienelle yritykselle. Selvityksemme mukaan uuselintarvikeluvan hakeminen maksaisi EntoCube-yritykselle arviolta 100000-300000€ ja luvan saamiseen kuluisi arviolta 6-18 kuukautta per hyönteislaji ja tuote. Lappu olisi jo pantu luukulle, ennen kuin onnittelukirje saapuisi, vaikka sivussa tapahtuisi hyönteiskasvatusteknologian kehitystä ja uusien uskomattomien hyönteistuotteiden visioimista ja kehitystä. Hyönteisalan suuret eurooppalaiset yritykset keskittyvät kalan- ja kananrehuna käytettäviin hyönteislajeihin, missä lainsäädäntö muuttuu jo heinäkuussa 2017 ja lupamenettely on kevyt. Ruokahyönteisten kohdalla tutkassamme ei ole suurta eurooppalaista hyönteis- tai ruoka-alan firmaa, joka tekisi palveluksen koko hyönteisruoka-alalle ja avaisi markkinat kaikille yleispätevällä EU-luvalla. Suuret ruoka-alan yritykset tulevat odottamaan passiivisesti vierestä, jos hyönteisruoka saa nostetta itsestään pienyritysten voimin, ja iskevät myöhemmin katettuun pöytään, jos näin käy. Tämä on dynamiikka monella eri alalla. 

EU-laki toki muuttuu, mutta siihen asti suomalaiset viranomaiset noudattavat EU-lakia. Lakimuutosta odotellessa muut eurooppalaiset firmat pystyvät keräämään varoja, sijoituksia, markkinaosuuksia ja suojaavat elintarvikelupansa. Sillä välin suomalaiset firmat odottavat ja ne pelataan ulos pelistä, koska EU-luvat ovat niiden ulottumattomissa. EU-lakimuutoksen jälkeen suomalaisille voi olla tarjolla vain ulkomaista hyönteisruokaa ja suomalaisille hyönteisalan yrityksille voi jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi siirtyä ulkomaille ennen kuin on liian myöhäistä.

On hyvä, että meillä uskotaan valvontaan. Ihmisten terveyden varmistamiseen pohjaava elintarvikevalvonta on hyvästä. Hyvä asia on myös se, että Suomi voi olla hyönteismaatalouden ja -ruoan kärkimaa. Meillä on suurin tilastoitu julkinen kannatus, kiinnostusta yritystoimintaan ja Suomi on tutkimuspuolella alalla yksi maailman johtavista maista. Meillä on mahtavia ja rohkeita henkilöitä, kuten hyönteiskokki Topi Kairenius, Madventures/Mad Cook Shown Riku ja Tunna, mukana puhumassa muutoksen puolesta. Käymme inspiroimassa opiskelijoita kouluissa, puhumme innovatiivisesta Suomesta ulkomailla ja houkuttelemme ulkomaisia ammattilaisia työskentelemään Suomeen NASA:a myöten. Meillä on myös hienoja ja tulevaisuuteen katsovia yrityksia kuten Pohjolan Hyönteistalous Oy ja tuoreimpana Entis. Sana leviää ja EntoCuben sähköpostilaatikko täyttyy innokkaista maanviljelijöistä ja entisistä sikafarmareista, jotka näkevät hyönteisten kasvatuksessa uuden elinkeinon, jossa yhdistyy sekä tulevaisuus, että vastuullisuus.

Miten siis olisi jos puhallettaisiin yhteen hiileen ja tuotaisiin Suomeen uutta nousua maatalouteen, vaikka lihankulutus laskisi. On aika olla vastuullinen aikuinen. Jos uskot tieteeseen, on aika kantaa vastuu ihmisten kulutustottumusten aiheuttamista seurauksista ilmastolle ja maapallolle. Jos olet vanhempi, on aika katsoa lastasi silmiin ja varmistaa hänelle paras mahdollinen tulevaisuus. Toimitaan yhdessä rakentavasti. Tehdään positiivinen ja inspiroiva muutos, jossa taivaskaan ei ole rajana. Meillä on siihen vielä mahdollisuus.

Kirjoitus on EntoCube-yrityksen kannanotto.